Kevätväsymys vaivaa, vaikka valo lisääntyy

Monet meistä kokevat saavansa uutta energiaa ja tarmoa kevään koittaessa. Mutta entä jos keväällä mieli onkin maassa, ja väsyttää vain entistä enemmän? Alavireisyys ja masennus voivat vaivata myös keväisin. Lisäksi valon määrän lisääntyminen vaikuttaa uneen. 

Väsyttää, surettaa, tuntuu kurjalta ihan muuten vaan, ei kiinnosta tehdä mitään ylimääräistä, saati tavata ketään. Keittiökaappien kätköt on koluttu useaan kertaan ja viimeisetkin naposteltavat on syöty, eikä millään jaksaisi lähteä kauppaan ostamaan lisää. Kuulostaako tutulta?

Valon määrän lisääntyessä jaksamme valvoa pidempään ja nousta aamulla aikaisemmin ylös. Vuorokauden unimäärä väistämättä vähenee. 

Näin kertyy univelkaa, joka helposti vaikuttaa mielialaan. 

Sekä kevään alakulo että talven kaamosmasennus liittyvät valoon

Kevätmasennus ei ole diagnosoitu sairaus. Kuitenkin joillakin henkilöillä masennus toistuu tai vaikeutuu keväisin. Useat meistä tunnistavat kevätväsymyksen. Sekä kaamosmasennus syksyisin että keväällä ilmenevä alakulo liittyvät samaan tekijään: valon määrään. 

Kevääseen kannattaa varautua, jos tunnistaa alakulon olevan tulossa ennen pitkää. 

Unirytmi on tärkeä pitää säännöllisenä, vaikka valoisuus houkuttelisi valvomaan. Liikunta, ulkoilu ja terveellinen ravinto ovat tärkeitä ympäri vuoden, niin myös keväisin. 

Kevätmasennuksen tuntemuksiin voi liittyä se, että valo ja lähestyvä kesä saa ihmisissä myös päinvastaisia reaktioita aikaan. Osa kokee itsensä energisimmiksi ja he suorastaan puhkuvat intoa, osalla voi ilmetä alakuloa ja masennuksen tuntemuksia. 

Voi olla suorastaan hämmentävää olla alavireinen, vaikka valon määrä lisääntyy ja luonto herää eloon talven jäljiltä. Alakuloinen ihminen voi tuntea painetta olla onnellinen ja hyväntuulinen kesän lähestyessä.

Ristiriita omien tuntemusten ja yleisten odotusten välillä voi viedä synkkiin vesiin. On tärkeä tunnistaa vuodenaikaan liittyvä alakulo ja ymmärtää sen syyt.

Oireet kuriin liikkumalla ja hyvällä ravinnolla

Jos tunnistat kevätväsymyksen tai -masennuksen tuntemuksia itsessäsi vuosittain, voit pysähtyä miettimään, miten oireilua voisi ennakoida ja ehkäistä.

Liiku, ulkoile, harrasta, ja mene ulos valoisalla ajalla. Vältä sokerisia syötäviä sekä alkoholituotteita, jos sinulla on taipumusta masennuksen kaltaisiin oireisiin. 

Säännölliset rutiinit, kuten ruokailu- ja nukkumisajat auttavat eteenpäin. Unen tärkeyttä ei koskaan korosteta liikaa, mutta erityisen tärkeää on sen säännöllisyys. Päiväunia kannattaa välttää, jos yöunet ovat vajaita, ja siksi pienen päivittäisen lepohetken tulisi riittää. Vuorotyöläiset on toki huomioitava erikseen.

Liikunta todella auttaa, sillä fyysisesti väsynyt keho alkaa vaatimaan lepoa ja sitä kautta unta. Kirkasvalolampusta voi joillekin olla hyötyä, tosin valoisa aika alkaa jo sen verran varhain, että sen hyöty voi olla minimaalista. Mahdollisuuksien mukaan voit varata aurinkoloman kevätkaudelle. Kotimaassakin omahoito onnistuu, ja vähemmän rahapussia rasittavia vaihtoehtoja löytyy. 

Tahtoa ja tarmoa tarvitaan – mutta jos arki ei suju, hae apua!

Mikäli alakuloa kestää muutaman viikon verran, mutta ihminen pystyy silti toimimaan päivittäin ja elämään normaalia arkielämää, ei ole heti syytä huoleen. Ennen kaikkea tarvitaan tahtoa ja tarmoa, jotta itsestä ja omista oireista huolehtiminen nousee tärkeään asemaan päivittäisten toimien keskellä.

Jos on tunne, ettei jaksa nousta enää sängystä ylös, lähteä kouluun tai töihin tai elämänhalu on täysin kadoksissa, on haettava ammattilaisen apua. Oma terveyskeskus tai vaikkapa työterveyshuolto ovat ensimmäiset paikat, joihin kannattaa olla yhteydessä.

Voit myös soittaa meille Terveyden säähän ja keskustella vaihtoehdoista, vastaamme vuorokauden ympäri! 

Hyvää kevättä sinulle!
– Annika