Hyttyset ja punkit: hyönteisten puremat ja pistot kesän riesana

Kesän tuttuihin hyönteisiin, kuten hyttysiin, olemme jo tottuneita. Punkin purema säikäyttää monet. Alla vinkkejä, miten tulee toimia, jos sinä tai läheisesi saa hyönteisen tai punkin pureman.

Korvan juuressa pörrää – ja kohta pistää, vaikka kuinka yrität huiskia pienen pörisijän pois. Kesällä ötököitä saattaa riittää riesaksi asti, ja hyttysen, paarman, ampiaisen tai minkä tahansa pörriäisen puremat ovat tavallisia. Myös punkit ovat yleistyneet Suomessa. 

Hyönteisten puremat aiheuttavat kutisevan paukaman

Hyttysten puremia taitaa jokainen saada kesän aikana. Allergiareaktioita tulee noin 90 prosentille väestöstä, mutta näistä vain noin 10 prosenttia lasketaan todelliseksi allergiaksi. Ihme kyllä, noin viidelle prosentille ei tule lainkaan oireita hyttysistä!

Heti hyttysen piston jälkeen pistokohtaan ilmestyy nokkospaukama, joka painuu pois muutamassa tunnissa. Reaktio voi voimistua uudelleen vuorokauden kuluessa ja saattaa kestää useita päiviä, jopa 1–2 viikkoa.  Pistokohdassa voi näkyä keskellä nuppineulanpään kokoinen verenpurkauma.

Joissakin pistoissa voi esiintyä viivästynyt allerginen reaktio, ja alueelle saattaa kehittyä kutisevia kyhmyjä viikoiksi. Voimakkaimmillaan reaktiot ovat alkukesällä hyttyskauden alussa ja heikkenevät kesän kuluessa sietokyvyn eli toleranssin kehittyessä. 

Hyttysen aiheuttamia ihoreaktioita voi hoitaa paikallisesti hydrokortisonivoiteella tai antihistamiinia sisältävällä puikolla. Suun kautta otettava antihistamiini auttaa hyvin nokkosihottumareaktioon, jos sen ottaa ennen pistosta. Hyttyskarkotteita ei kannata unohtaa. 

Paarman puremista saa usein myös nokkosihottumaa, ja joskus ne voivat aiheuttaa paikallista tai jopa koko raajan käsittävää turvotusta. Paarman aiheuttamia allergiareaktioita hoidetaan antihistamiineilla ja tarvittaessa lääkärin arvion perusteella annettavalla lyhyellä kortisonitableteilla. Herkimmille annetaan adrenaliiniruisku.

Ampiaisen pisto on kivulias, mutta harvoin vaarallinen

Ampiaiset ja mehiläiset aiheuttavat pistoillaan myrkyn välityksellä välittömästi punoituksen, kovan kivun ja turvotuksen pistokohtaan. Allergiset reaktiot ovat mahdollisia. Syksymmällä ampiaiset saattavat olla aggressiivisempia, sillä työläiset lähtevät pesästä. 

Ampiais- ja mehiläisallergiassa tulee turvotusta ja nokkospaukamia pistokohtaan ja sen ympärille. Voimakkaammassa reaktiossa turvotusta ja paukamia voi tulla myös kauas pistokohdan ulkopuolelle, usein laajoille alueille. 

Niin sanottuja anafylaktisia reaktioita voi esiintyä joillain ihmisillä, ja ne voivat olla hengenvaarallisia. Anafylaksiassa pistokohtaan ilmaantuu usein laaja punoitus ja nokkospaukama, ja yleensä minuuttien kuluessa lisäksi yleisoireita, kuten huonovointisuutta ja verenpaineen laskua. Anafylaktiset reaktiot voivat esiintyä myös ilman iho-oireita. Useimmiten anafylaktisen reaktion aiheuttajana on pistiäinen, kuten ampiainen, mehiläinen tai kimalainen.

Allergisessa reaktiossa annetaan yleensä antihistamiinia sekä kortisonia, ja pistokohtaan laitetaan kylmä kääre ja pyritään pitämään pistoalue levossa, ettei myrkky leviäisi laajemmalle. Ihoon jäänyt mehiläisen piikki poistetaan mahdollisimman nopeasti, jottei myrkkypussin koko sisältö ehtisi siirtyä ihon sisään. Ampiaisen pistosta ei jää piikkiä ihoon. 

Jos pistoja on useita, etenkin kasvojen ja kaulan alueella, on syytä lähteä päivystysvastaanotolle. Henkilölle, joka saa voimakkaita allergiareaktioita pistoksista, annetaan kertakäyttöinen adrenaliiniruisku ja hänet ohjataan lääkärin arvioon siedätyshoidon harkintaa varten. 

Hirvikärpäset ovat loppukesän vitsaus

Hirvikärpäsiä esiintyy loppukesällä ja syksyllä niillä alueilla, joilla hirvet ovat oleskelleet. 

Hirvikärpäset hakeutuvat pääasiassa ihmisen hiuspohjaan. Herkistyneille tulee punoittavia pieniä kyhmyjä puremakohtaan. Reaktioita hoidetaan paikallisesti kortisonivoiteella.

Puremakohta voi märkiä, ja oireet voivat kestää useita vuorokausia. Osalle voi kehittyä jopa kuukausia kestäviä kyhmyjä. Niitä voi hoitaa antimikrobivoiteella paikallisesti laitettuna.

Punkki tulee poistaa iholta mahdollisimman nopeasti

Punkit eli puutiaiset ovat yleistyneet myös Suomessa. Kesäisin iho kannattaa tarkistaa punkkien varalta aamuin illoin, ja myös maastossa liikkumisen jälkeen, jos on liikkunut alueella, missä riski saada punkkeja on kohonnut. Myös ulkona liikkuvat lemmikkieläimet kannattaa tarkistaa säännöllisesti.

Jos punkki on kiinnittyneenä ihoon, poista se mahdollisimman nopeasti punkkipihdeillä tai tavallisilla pinseteillä kohtisuoraan pois iholta vetäen. Tämän jälkeen riittää ihon puhdistus esimerkiksi saippuavedellä tai antiseptisella liuoksella. 

Lymen borrelioosi on punkin levittämä bakteeritauti. Borrelioosissa tärkeintä on ennaltaehkäisy, sillä tautiin ei ole rokotetta. Punkin nopea poisto estääkin taudin saamista punkin puremasta. Turhalle pelolle ei kuitenkaan ole syytä, sillä vain pieni osa punkeista kantaa tauteja.

Jos punkin puremakohdan ympärille kehittyy punoittava ihottuma-alue, joka kasvaa läpimitaltaan yli 5 sentin suuruiseksi noin viikon sisällä pureman jälkeen, on hakeuduttava lääkärin arvioon. Ihottuma-alue kehittyy usein muutaman päivän, pisimmillään parin viikon, kuluessa puremasta. 

Borrelioosin hoidossa maltti on valttia, siksi sitä kannattaa hoitaa antibiooteilla ainoastaan selkeissä lääkärin diagnosoimissa tapauksissa.

Borrelioosin lisäksi punkit levittävät puutiaisaivokuumetta. Sitä vastaan on rokote. Rokote kannattaa ottaa ainoastaan sellaisten kesämatkalaisten, jotka liikkuvat riskialueilla ahkerasti maastossa, alueella asuvien paikkakuntalaisten lisäksi. 

Terveyden sään sairaanhoitajat vastaavat koko kesän!

Jos hyönteisten puremat tai niiden aiheuttamat reaktiot mietityttävät, ole meihin yhteydessä. Luona Terveysneuvonnan sairaanhoitajat vastaavat puhelimeen joka päivä vuorokauden ympäri. Olemme täällä sinua varten!

Luona Terveysneuvonta: puh. 0600 108 08 (9,43 euroa/puhelu+pvm/mpm).