Punkkien levittämä borrelioosi lisääntyy – näin suojaudut tartunnalta

Punkit ja niiden levittämät taudit ovat nousseet laajalti keskusteluun. Punkit voivat aiheuttaa myös huolta, sillä niiden määrä on viime vuosina lisääntynyt. Tarjoamme tässä artikkelissa perustietoa punkkien levittämistä sairauksista sekä niiltä suojautumisesta. 

Punkkeja esiintyy aiempaa enemmän

Runsaan medianäkyvyyden ja myös Luona terveysneuvontaan saamiemme puheluiden perusteella on jo pitkään vaikuttanut siltä, että punkkeja esiintyisi aiempaa enemmän ja laajemmalla alueella.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietojen mukaan punkkien levittämän borrelioosin määrä on todella lisääntynyt merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana. Samassa suhteessa on lisääntynyt myös punkkien määrä.

Lue asiasta lisää: THL:n borrelioositilasto

Vielä 90-luvun puolella borrelioositapauksia oli alle 500 vuodessa, mutta huippuvuonna 2017 sairaus todettiin jopa 2 300 suomalaisella. Toisaalta myös tietoisuus borrelioosista on lisääntynyt ja diagnostiikka kehittynyt, jolloin tauti havaitaan useammin.

Kun aiemmin punkeilta kehotettiin suojautumaan lähinnä rannikko- ja saaristoalueilla, yltää punkkialue nykyään lähes koko Suomeen aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Punkit ovat aktiivisia etenkin heinä-elokuussa, mutta niitä voi esiintyä jo huhtikuusta alkaen lokakuun loppuun asti.

Punkkien määrä, levinnäisyys ja aktiivisuusaika on siis todella lisääntynyt, mutta syytä paniikkiin ei ole. Riski sairastua punkin puremasta on olemassa, mutta se on lopulta melko pieni. Punkkien levittämiltä taudeilta on mahdollista suojautua seuraavin keinoin.

Suojaava pukeutuminen ja punkkisyyni

Kasvillisuuden joukossa liikkuessa kannattaa iho suojata vaatteilla. Puutiaisiin tehoavaa hyönteisuojaa voi myös käyttää. Punkit viihtyvät kosteissa ja varjoisissa ruohikoissa ja pensaikoissa, joten esimerkiksi marjastajien ja sienestäjien on tarpeellista suojautua.

Päivittäin kannattaa tehdä ”punkkisyyni”, eli tarkistaa iho ja vaatteet. Punkit löytyvät useimmiten kainaloista, nivusista, alaraajoista, navasta, niskasta tai päästä. Lapsilla tyypillinen paikka on hiusraja. Osa punkeista on helposti havaittavissa, mutta osa on niin pieniä, että suurennuslasista voi olla apua niiden havainnoinnissa.

Jos muita oireita ei ole, ei ole tarvetta hakeutua lääkäriin tai päivystykseen.

Jos havaitsee iholla punkin, se on syytä poistaa mahdollisimman pian. Poistaminen onnistuu kotona pinsettien tai punkkipihtien avulla. Jos muita oireita ei ole, ei ole tarvetta hakeutua lääkäriin tai päivystykseen.

Jos iholla alkaa ilmetä laajenevaa punoitusta alkaen noin 3 vuorokauden kuluttua puremasta, läpimitaltaan yli 5 cm, on syytä pyytää lääkärin arviota. Pienialainen punoitus pureman ympärillä, joka häviää muutamassa päivässä, ei viittaa borrelioositartuntaan.

Rokote suojaa puutiaisaivotulehdukselta

Puutiaisaivotulehduksen hoitoon ei ole lääkettä, mutta sitä vastaan on olemassa rokote. Se kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan Suomessa tietyillä alueilla. Monet lääkärit kuitenkin suosittelevat rokotuksen ottamista lähes koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

On hyvä huomata, että rokote suojaa puutiaisaivotulehdukselta, mutta ei punkin puremalta tai borrelioosilta. Huolellisella suojautumisella voidaan kuitenkin välttää punkin puremat sekä suojautua niiden levittämiltä taudeilta.

Jos haluat kysyä lisää aiheesta, voit soittaa Luona Terveysneuvontaan, joka päivystää vuorokauden ympäri numerossa 0600 108 08 (puhelun hinta on 9,43 euroa + pvm/mpm).

Sanasto

Borrelioosi eli Lymen tauti on punkkien levittämän bakteerin aiheuttama tauti. Oireita ovat punoittava ja laajeneva ihottuma purema-alueella, mahdollisesti flunssan kaltaisia oireita. Tauti tarttuu punkin kiinnityttyä ihoon noin vuorokaudessa, oireet alkavat 3–30 vrk kuluessa puremasta. Hoidetaan antibiootilla.

Puutiaisaivotulehdus eli puutiaisaivokuume, punkkien levittämän viruksen (TBE-virus) aiheuttama tauti. Oireita ensivaiheessa ovat kuumeilu ja lihaskipu, toisessa vaiheessa hermosto-oireita kuten kuumeilu, niskajäykkyys, silmien valonarkuus ja pahoinvointi. Virus tarttuu punkin puremasta lähes välittömästi, oireet alkavat 4–28 vrk kuluttua. Lääkehoitoa ei ole, mutta tautia vastaan voidaan rokottaa.

Suojautuminen. Suojaava vaatetus, ihon päivittäinen tarkistaminen, punkin poistaminen. Puutiaisaivotulehdusta vastaan voi suojautua rokotteella.

Puutiainen eli punkki on pieni hämähäkkieläin jonka koko vaihtelee 0,5 mm – 1,5 cm. Elinkaaren tautia levittäviä muotoja ovat toukka, nymfi ja aikuinen.

Punkin purema ei ole itsessään vaarallinen. Esiintymispaikkoja usein kainalot, nivuset, alaraajat, napa, niska, pää. Lapsilla usein hiusraja.

TBE-rokote eli niin sanottu punkkirokote, joka suojaa puutiaisaivotulehdukselta, mutta ei punkin puremalta tai borrelioosilta.

Linkkejä lisätietoon

THL:n borrelioositilasto

THL:n esite Puutiaisten levittämät taudit – ohjeita suojautumiseen

Duodecim Terveyskirjasto – Borrelioosi eli Lymen tauti