Tunnista punkkien levittämien sairauksien oireet

Punkin purema itsessään ei ole vaarallinen, eikä suurin osa punkeista levitä mitään sairauksia.  Kuitenkin puremaan on syytä suhtautua vakavasti ja pyrkiä tunnistamaan mahdolliset sairauden oireet.  

Punkkien mukana leviää Suomessa etupäässä kahta sairautta: borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta. Niiden oireet alkavat näkyä vasta muutaman päivän tai joka kuukauden kuluttua puremasta, siksi oikean diagnoosin löytämiseksi on tärkeää osata yhdistää oire punkin puremaan.

Viime vuosina sekä borrelioosi että puutiaisaivotulehdus ovat yleistyneet, ja punkkien levinnäisyysalue on kasvanut lähes koko Suomeen. Riski sairastua punkin puremasta on pieni, mutta oireet tunnistamalla voit hakeutua tarvittaessa hoitoon tai kysyä lisätietoa hoitohenkilökunnalta.

Borrelioosi, joka tunnetaan myös Lymen tautina, on huomattavasti yleisempi punkkien levittämistä sairauksista. Se leviää, kun bakteerin infektoima punkki ”puree” eli kiinnittyy ihoon. 

Borrelioosin oireet ilmenevät noin 3–30 vuorokauden kuluttua punkin puremasta. Ihottuma leviää noin 1 cm:n vuorokausivauhtia puremakohdan ympärille, ja kasvaa läpimitaltaan noin 5 cm laajuiseksi.

Myös flunssan oireita voi ilmetä. Harvinaisempi oire on sinertävä tai punertava patti purema-alueella. 

Borrelioosin aiheuttamaa ihottumaa ei pidä sekoittaa pian pureman jälkeen näkyvään punoitukseen, joka häviää nopeammin, noin muutamassa päivässä. Jos iholla on laajeneva ihottuma vielä viikon kuluttua punkin puremasta, on syytä hakeutua lääkärin hoitoon.

Borrelioosi voidaan todeta ilman laboratoriokokeita oireiden perusteella. Tautia hoidetaan 2–3 viikon mittaisella antibioottikuurilla. 

Noin puolet borrelioositartunnoista on oireettomia. Pelkkä purema ilman borrelioosiin viittaavia oireita ei kuitenkaan vaadi hoitoa. Vain noin 10–50 prosenttia punkeista kantaa borrelioosia ja noin 6 prosenttia puremista tartuttaa ihmisen.

Hoitamattomana borrelioosi voi johtaa myöhäisborrelioosiin, jossa on hyvin monenlaisia oireita ihossa, hermostossa, nivelissä tai sydämessä.

Paras tapa suojautua borrelioositartunnalta on suojautua punkeilta vaatetuksen avulla sekä poistaa punkki iholta mahdollisimman pian kiinnittymisen jälkeen. Taudin tarttuminen kestää punkin kiinnityttyä ihoon noin vuorokauden.

Borrelioosiin ei ole rokotetta. Vuonna 2017 sairaus todettiin jopa 2 300 suomalaisella, kun vielä 90-luvun puolella borrelioositapauksia oli alle 500 vuodessa.

Muista! Pelkkä purema ilman borrelioosiin viittaavia oireita ei vaadi hoitoa.

Puutiaisaivotulehdus eli puutiaisaivokuume on punkkien levittämän viruksen (TBE-virus) aiheuttama tauti.

Tauti on usein kaksivaiheinen. Ensivaiheen oireita ovat flunssan oireet, kuume ja lihaskipu yleensä noin viikon kuluttua puremasta. Suurin osa infektioista päättyy tähän.

Joillekin sairastuneista kehittyy noin viikon kuumeettoman jakson jälkeen itse aivotulehdus. Siihen liittyvät hermostolliset oireet kuten kuumeilu, niskajäykkyys, silmien valonarkuus ja pahoinvointi. Myös tajunnan häiriöitä, kouristuksia tai halvausoireita voi ilmetä.

TBE-virus tarttuu punkin puremasta lähes välittömästi, mutta mahdolliset oireet alkavat 4–28 vuorokauden kuluttua. Tauti ei usein oireile, vaan oireita ilmenee vain 10–30 prosentilla tartunnan saaneista.

TBE-virus voidaan todeta verikokeella tai selkäydinnesteestä. Tauti paranee yleensä itsestään noin parissa viikossa, mutta varsinainen aivokuume vaatii sairaalahoitoa. Siitä toipuminen voi viedä kuukausia.

Aivokuumeen jälkioireena jää joskus pitkäkestoisia keskushermosto-oireita kuten ärtyneisyys, muisti- ja keskittymisvaikeudet, kuulovauriot, raajan halvaukset ja lihasheikkous. Pienelle osalle sairastuneista voi jäädä pysyvä neurologinen haitta.

Puutiaisaivotulehdukseen ei ole lääkettä, mutta sitä vastaan voidaan rokottaa.

Puutiaisaivotulehdukseen ei ole lääkehoitoa, mutta sitä vastaan voidaan rokottaa. Taudin jo sairastanut ei tarvitse rokotetta, sillä siitä jää elinikäinen immuniteetti.

Vuonna 2017 Suomessa todettiin 82 TBE-tartuntaa. Määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana. 

Punkeilta suojautuminen on paras tapa ehkäistä sairauksia

Punkit ovat aktiivisimmillaan heinä-elokuussa, mutta niitä voi esiintyä jo huhtikuusta alkaen jopa marraskuulle. Punkit viihtyvät kosteissa pensaikoissa, joissa käydään paljon marjoja ja sieniä keräämässä. Siksi punkeilta on syytä suojautua myös syksyisin.

Itse punkin purema on kivuton ja suurimmassa osassa tapauksia myös vaaraton. Punkki kannattaa kuitenkin poistaa niin pian kuin mahdollista tartuntariskin vähentämiseksi.

Esiasteessa olevat punkit eli nymfit voivat olla niin pieniä, että ne näyttävät vain pieneltä pisteeltä. Siksi iho kannattaa tarkistaa vähintään päivittäin luonnossa liikkumisen jälkeen, ja käyttää tarvittaessa apuna suurennuslasia.

Punkkien kiinnittymiseltä ihoon voi suojautua vaatetuksella. Puutiaisiin tehoavaa hyönteissuojaa voi myös käyttää.

Kenelle rokote? Luonnossa aikaa viettävien kannattaa harkita rokotteen ottamista.

Puutiaisaivotulehdusta vastaan voidaan rokottaa. Rokottautuminen on erityisen tärkeää riskialueilla, mutta monet lääkärit suosittelevat sitä lähes koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Erityisesti luonnossa aikaa viettävien ihmisten olisi hyvä harkita rokotteen ottamista. Rokote suojaa hyvin puutiaisaivotulehdukselta, mutta ei estä punkin puremaa tai borrelioosia.

Luona Terveysneuvonta auttaa

Jos haluat kysyä lisää aiheesta, voit soittaa Luona Terveysneuvontaan. Päivystämme vuorokauden ympäri numerossa 0600 108 08 (puhelun hinta on 9,43 euroa + pvm/mpm).

Lue myös muut aiheeseen liittyvät artikkelimme: 

Punkkien levittämä borrelioosi lisääntyy – näin suojaudut tartunnalta
https://terveydensaa.fi/2019/09/02/punkkien-levittama-borrelioosi-lisaantyy-nain-suojaudut-tartunnalta/

Toimi näin punkin pureman sattuessa https://terveydensaa.fi/2019/09/11/toimi-nain-punkin-pureman-sattuessa/

Linkkejä lisätietoon

Terveyskirjasto:

Kuka pelkää punkkia? – Puutiaisaivokuumeen ja borrelioosin taudinkuvat

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos:

Tietoa borrelioosista

Tietoa puutiaisaivotulehduksesta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottama esite:

Puutiaisten levittämät taudit – ohjeita suojautumiseen